Mammutar på Stenkullaberget?

Då det gäller Finlands och övriga Skandinaviens historia börjar historieberättandet oftast efter att den senaste istiden tagit slut. Det är egentligen ganska logiskt, den flera kilometer tjocka isen var en mäktig naturkraft, som då den rörde sig slipade bort de allra flesta tecken på liv från tiden innan. Även på Stenkullabergets yta kan man urskilja skrapmärken som orsakats av isen som dragit över berget. Isen har också slipat berget och sakta gjort det lägre då isen rört sig fram och tillbaka. Det har förekommit flera istider på jorden och den senaste perioden av istider började för ungefär 2,6 miljoner år sedan.

Vi får ofta bilden av att ingenting kunde klara sig här i Norden under istiden och att livet återvände först efter att istiden tog slut för ca 10 000 år sedan. Då glömmer vi att isen inte legat över oss hela de nästan tre miljoner år som istiden varade. Under istiden förekom tvärtom flera varmare tidsperioder då istäcket smalt helt och hållet. Sådana varmare perioder kallas mellanistider eller med ett finare uttryck interglacialer. Den senaste mellanistiden heter Eem-interglacialen och började för ca 125 000 år sedan. Den varade minst 10 000 år. Eem mellanistiden har fått sitt namn efter floden Eem i Nederländerna. Det var på 1870-talet som man vid den lilla floden upptäckte interglacialen i jordsediment. 

Ett djur som vandrat till Finland under Eem-perioden är mammuten. År 2005 hittades nämligen ett armbågsben från en mammut i samband med byggandet av Nordsjö hamn. Platsen ligger mindre än tio kilometer från Stenkullaberget. Mammutbenet från Nordsjö hittades på havsbottnen då man muddrade för den kommande passagen till hamnen.

Det finns också andra fynd av mammutben i Finland, men de härstammar från yngre tider, då isen var utbredd. Då isen började breda ut sig efter Eem-perioden, gjorde den det långsamt. Först för ungefär 60 000 år sedan var hela Finland istäckt igen. Som mest utbredd var isen för ungefär 20 000 år sedan. Men det är inte sagt att isen täckte Finland under hela den här tiden. .

Upptäckten av mammutben tyder på att isen emellanåt dragit sig tillbaka. Runtom i Östersjöregionen har man hittat över 300 mammutben och i Finland lite över tio. Enligt dateringar som gjorts på benen, har mammutarna bott här i Finland för 37 000–27 000 år sedan. Det verkar alltså som om det funnits en varmare period under den senaste istiden också. Även från den här tiden har det gjorts mammutbensfynd alldeles i närheten av Stenkullaberget. Inom en radie av 30 kilometer från berget har det hittats tre olika mammutben. Det är inte alls omöjligt att det någon gång vandrat en mammut över Stenkullaberget också.

Andreas Koivisto

Kuva/Bild: Tom Björklund.

MAMMUTTEJA STENKULLAN KALLIOLLA?

--

Puhuttaessa Suomen ja muun Skandinavian historiasta alkaa historiankertomus yleensä viimeisen jääkauden jälkeisestä ajasta. Tämä on aika loogista, sillä useamman kilometrin paksuinen mannerjäätikkö oli mahtava luonnonvoima, joka liikkuessaan hioi pois lähes kaikki merkit elämästä jääkautta edeltäneeltä ajalta. Myös Stenkullan kalliolta löytyy naarmuja, jotka kertovat jään liikkuneen kallion yli. Jää on myös hionut kalliota liikkuessaan edestakaisin ja pikkuhiljaa tehnyt siitä matalamman. Maapallolla on ollut useita eri jääkausia ja viimeisin jääkausien aika alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten.

Usein saamme kuulla, että mikään ei pystynyt selviytymään täällä Pohjolassa jääkaudella ja että elämä palasi vasta jääkauden loppumisen myötä noin 10 000 vuotta sitten. Silloin unohtuu, että jää ei ole jatkuvasti peittänyt kaikkea maata koko sen kolme miljoonaa vuotta, jonka jääkausi kesti. Jääkauden aikana oli päinvastoin myös lämpimämpiä jaksoja, joiden aikana jää suli kokonaan. Tällaisia lämpimämpiä jaksoja kutsutaan hienommalla nimellä interglasiaaleiksi. Viimeisin jääkausien välinen lämmin jakso on nimeltään Eem-interglasiaali ja alkoi noin 125 000 vuotta sitten ja kesti noin 10 000 vuotta. Nimensä jakso sai Hollannissa sijaitsevasta Eem-joesta. Sieltä löytyneistä maasedimenteistä löytyivät ensimmäiset merkit interglasiaalista 1870-luvulla.

Eräs Suomeen Eem-kauden aikana vaeltanut eläin oli mammutti. Vuosaaren satamaa rakentaessa vuonna 2005 löytyi nimittäin mammutin kyynärluu. Paikka on alle 10 kilometrin päässä Stenkullan kalliosta. Vuosaaren mammutinluu löytyi ruopatessa satamaan johtavaa kulkuväylää.

Suomesta on myös nuorempia mammutinluulöytöjä, mutta ne ovat peräisin jäätymisen ajalta. Jään ruvetessa jälleen leviämään Eem-kauden jälkeen, se tapahtui hitaasti. Vasta noin 60 000 vuotta sitten koko Suomen uskotaan olleen taas jään peitossa. Suurimmillaan jääpeite oli noin 20 000 vuotta sitten. Ei kuitenkaan ole sanottua, että jää peitti Suomen koko tämän ajan.

Mammutinluulöydöt kertovat siitä, että jää on välillä vetäytynyt. Itämeren ympäristöstä on löytynyt yli 300 mammutinluuta ja Suomesta hiukan yli kymmenen. Luista tehdyt ajoitukset paljastavat mammuttien asuneen täällä 37 000–27 000 vuotta sitten. Myös viimeisen jäätymisen aikana näyttää siis olleen lämpimämpi ajanjakso. Tältäkin ajanjaksolta on löytynyt mammutinluita aivan Stenkullan kallion läheisyydestä. 30 kilometrin säteellä kalliosta on löytynyt kolme eri mammutinluuta. Ei siis ole poissuljettua, että Stenkullan kallionkin yli olisi joskus vaeltanut mammutti.

Andreas Koivisto