Veljekset Helsing, Sibbe ja Borg Uuttamaata rakentamassa

Helsingin maalaiskunnan vuoden 1931 kunnankertomuksessa kerrotaan, kuinka kunnan päättäjät olivat olleet tutustumassa Nordsjö-Botbyn ruotsinkieliseen kouluun. Samalla reissulla käytiin myös Vartiokylän linnavuorella: ”Lähellä tätä koulua on n.s. Linnanmäki, joka pitäjän asutushistoriassa kannattaa tulla mainituksi. Tarunomainen kansan suussa kulkeva perimätieto kertoo nim., että juuri tälle paikalle asettui asumaan ensimmäinen merentakainen siirtolainen, nimeltään Helsing, jonka seuralainen, nimeltään Sibbe asettui asumaan Sipooseen ja Borg Porvooseen. Retkeilijät tutustuivat henkilökohtaisesti vuorella oleviin rauniojäännöksiin ja vakuuttuivat paikan sopivaisuudesta noiden kaukaisten ja rauhattomien aikojen asuinpaikaksi. Vallihautatyöt olivat muuten huomattavasti turmelleet tätä asutushistoriallista muistomerkkiä.”

Kunnalliskertomus viittaa tarinaan liittyen Helsingin pitäjän muodostumiseen. Se löytyy muun muassa Svenska litteratursällskapetin kokoamista Uusmaalaisista kansantaruista:
”Kolme veljestä. Helsing, Sibbe ja Borg olivat nimeltään kolmen ryövärialuksen kapteenit, jotka harmaan alkuhämärän aikoihin saapuivat Uudenmaan rannikolle. He asettuivat tänne asumaan ja rakensivat linnoja kivestä ja maasta. Helsing asettui asumaan Puotilanlahdelle Helsingin pitäjään, joka sai nimensä hänen mukaansa. Sibbe nousi maihin kauempana idässä nykyisessä Sipoon pitäjässä ja asui ensin Sipoon joen suussa paikassa nimeltä Hitå, joka on rahvaan mukaan saanut nimensä siitä, että hän ensin löysi maihin siellä, mutta sitten hän rakensi joen saarelle, nykyiselle Storängshomenille, valtavan linnan, jossa hän piti pesää, kunnes häneltä lopulta katkaistiin pää. Entisellä saarella, joka nykyään nousee sitä ympäröivien niittyjen yläpuolelle, näkyy mantereen puolelta korkea, vanhemman sisemmän kehämuurin syvällä haudalla erotettu maavalli, jonka sisäpuolella on kuoppia kertomassa vierailijan uteliaisuudesta tai aarteenetsijän hedelmättömistä ponnistuksista. Merenpuoliselta jyrkältä kalliorinteeltä kerrotaan torpparin ei kovin montaa vuotta sitten irrottaneen suuren rautarenkaan.

Borg, kolmas näistä päälliköistä, nousi maihin Porvoon pitäjässä, vielä muutaman mailin idempänä, ja pystytti lähelle Porvoon joen suuta kahdesta valtavasta maavallista ja haudoista koostuvan linnan, kaikkein suurimman niistä, jonka juurelle Porvoon kaupunki on pikkuhiljaa noussut. Linnanmäeksi kutsutaan nykyään kumparetta, jossa ikivanha linnoitus on seissyt; syvät haudat ja jyrkät korkeat vallit, joilla kasvaa valtavia havupuita, neliskulmaisen linnapihan ympäröimä, yli 100 jalkaa merenpinnan yläpuolella ja ympärykseltään 540 jalkaa. Ulompi kehävalli reunustaa kolmen tynnyrialan alueen.”

Saman tyyppisiä tarinoita kolmesta purjehtivasta veljeksestä on myös läntisestä Suomesta ja muista osista Eurooppaa. Tarina pohjautuu Raamatun kertomukseen Nooan kolmesta pojasta, jotka asuttivat maailman vedenpaisumuksen jälkeen. Kolme tunnettua veljestä ovat esimerkiksi Rurik, Sineus ja Truvor, jotka 1100-luvulla muistiin kirjoitetun niin kutsutun Nestorin kronikan mukaan tulivat purjehtien Venäjälle ja asettuivat vuonna 862 asumaan kolmeen eri kaupunkiin. Legendan mukaan Rurik ja hänen veljeksensä loivat Venäjän. Tsaarit halusivat pitkään osoittaa sukulaisuutta Rurikiin. On epävarmaa, oliko Rurik oikeasti olemassa vai oliko kyseessä keksitty henkilö. Vaikka kyseessä onkin hyvä tarina, voimme varmasti todeta, että Helsing, Sibbe ja Borg olivat satuolentoja.

Samantapaisen nimiasun takia on esitetty, että Ruotsin Hälsinglandista tulleet ihmiset olisivat keskiajalla kolonisoineet Helsingin pitäjän. Viime vuosina tämä teoria on osoitettu vääräksi esimerkiksi paikannimitutkijoiden toimesta. Hälsingland itsessään liitettiin Ruotsin kuningaskuntaan vasta 1300-luvun alussa. Pitäjän muodostus alkoi siellä suunnilleen samaan aikaan kuin Helsingin pitäjässä. On hyvin epätodennäköistä, että Hälsinglannin asukkaat olisivat olleet mukana kolonisoimassa suomalaisalueita samaan aikaan, kun heidän oma alueensa oli päätymässä osaksi Ruotsin valtakuntaa. Nykytutkimuksen mukaan Helsingin pitäjän ruotsalaiset olisivat saapuneet itäiseltä Sveanmaalta, Upplannista sekä Södermanlannista.

Andreas Koivisto

Vartiokylän linnavuori C.P. Hagströmin 1770-luvun kartalla. Kartta: Kansallisarkisto.

Botby fornborg på C.P. Hagströms karta från 1770-talet. Karta: Riksarkivet i Helsingfors.

 

BRÖDERNA HELSING, SIBBE OCH BORG BYGGER UPP NYLAND

--

I Helsinge landskommuns kommunalberättelse år 1931 berättas det hur kommunens beslutsfattare besökte Nordsjö-Botby svenskspråkiga skola. Under samma resa klättrade man även upp på Botby fornborg: ”I närheten av denna skola finns den s.k. Borgbacken, som bör nämnas i samband med socknens bosättningshistoria. Enligt en sägen som lever kvar i folkmun bosatte sig nämligen den förste migranten från bortom havet, vid namn Helsing, just på denna plats. Hans följeslagare, vid namn Sibbe, bosatte sig i Sibbo och Borg i Borgå. Exkursionsdeltagarna bekantade sig personligen med ruinlämningarna ovanpå berget och övertygades om att platsen lämpat sig väl som boplats för dessa fjärran och oroliga tider. Befästningsarbetena hade för övrigt avsevärt skadat denna bosättningshistoriska minnesplats.”

Kommunalberättelsen syftar på legenden om hur Helsinge socken uppstod. Den finns bland annat dokumenterad bland de nyländska folksägnerna som bublicerats av Svenska litteratursällskapet:
”De tre bröderna. Helsing, Sibbe och Borg hette hövdingarna på tre rövarskepp, som i den grå forntiden landade vid Nylands kust. De bosatte sig här och byggde borgar av sten och jord. Helsing slog sig ned vid Botbyviken i Hälsinge socken, som efter honom fick sitt namn. Sibbe landsteg längre österut i nuvarande Sibbo socken och bodde först på det ställe invid Sibbo ås mynning, som heter Hitå och av allmogen förmenas ha fått detta namn därav, att han först hittade i land här, men sedan byggde han sig på en holme i ån, nu Storängsholmen kallad, en väldig borg, där han länge hade sitt tillhåll, tills han slutligen blev halshuggen. Å den forna holmen, nu omgiven av sanka ängar, över vilka den tvärbrant reser sig, synes åt landsidan en hög jordvall, skild genom en djup grav från en inre lägre ringmur, inom vilken några gropar bära vittne om besökandes nyfikenhet eller kanske snikne skattgrävares fruktlösa ansträngningar. Ur den branta bergssluttningen åt sjösidan berättas en torpare för icke så många år sedan utbrutit en stor järnring.

Borg, den tredje av dessa hövdingar, landsteg i Borgå socken, några mil ännu längre österut, och uppförde nära utloppet av Borgå å en av tvenne väldiga jordvallar och gravar förskansad borg, den största av dem alla, invid vilken Borgå stad så småningom uppvuxit. Borgbacken kallas nu den kulle, där det urgamla fästet stått; de djupa gravarna och branta höga vallarna, bevuxna med väldiga barrträn, omgiva en fyrkantig borggård, belägen 100 fot över vattenytan och hållande 540 fot i omkrets. Den yttre vallen omsluter ett ytinnehåll av ungefär tre tunnland.”

Liknande historier om tre seglande bröder finns också i västra Finland och andra delar av Europa. Berättelsen bygger ytterst på historien i Bibeln om Noaks tre söner som befolkade världen efter syndafloden. Tre kända bröder är till exempel Rurik, Sineus och Truvor, som enligt den på 1100-talet nedtecknade så kallade Nestorskrönikan kom seglandes till Ryssland och slog sig ner i tre olika städer år 862. Enligt legenden var det dessa tre bröder med Rurik i spetsen som grundade Ryssland. Tsarerna ville länge påvisa släktskap med Rurik. Det råder oenighet om huruvida Rurik verkligen funnits eller om han var en uppdiktad person. Även om det är en bra historia, kan vi säkert räkna med att Helsing, Sibbe och Borg var sagofigurer.

På grund av liknande namnform trodde man länge att Helsinge skulle ha bosatts av kolonister från Hälsingland i Sverige. Under senare år har teorin ändå underminerats bland annat av ortnamnsforskare. Dessutom införlivades Hälsingland självt med den svenska kungamakten först i början av 1300-talet. Sockenbildningen där började ungefär samtidigt som i Helsinge. Det är mycket osannolikt att människor från Hälsingland skulle varit med om en kolonisation av finska områden samtidigt som landskapet självt höll på att bli en del av det svenska riket. Enligt dagens forskning kom svenskarna till Helsinge från östra Svealand, Uppland och Södermanland.

Andreas Koivisto